Mistä on kyse - Tutkimuksia - Ehkäisy - Oireet - Ensiapu -
Hoito ja kuntoutus - "Kemialliset" apuneuvot
 
       
    Tästä on kyse  
  Mäyräkoira on kondrodystrofinen rotu lyhyine ja voimakkaasti kulmautuneine raajoineen, mikä altistaa sen muita rotuja enemmän välilevytyrälle, josta kansanomaisesti ja hieman harhaanjohtavasti käytetään nimitystä mäyräkoirahalvaus. Eriasteisia selkäongelmia arvioidaan esiintyvän 20-25 prosentilla mäyräkoirista.  
  Yksinkertaistetusti:
Selkärangan välilevyt toimivat kuin kolarityyny. Välilevy koostuu kuitumaisesta ulkokerroksesta (annulus fibrosis) ja hyytelömäisestä sisäkerroksesta (nucleus pulposus). Kondrodystrofinen välilevy rappeutuu jo varhain, jolloin sisimmän kerroksen hyytelö kovettuu mutta haurastuu, ja välilevy menettää kolarityynyltä vaadittavan joustavuutensa. Rappeutuminen näkyy röntgenkuvissa kalkkeutumina. Mitä aiemmin rappeutuminen tapahtuu, sitä suuremmaksi kasvaa mäyräkoiran riski saada vakavia selkäongelmia.
Taipumus välilevyjen varhaiseen kalkkeutumiseen on perinnöllistä.
Kalkkeutunut välilevy ja tyräytynyt välilevy ovat kaksi eri asiaa.
 
     

 

  Välilevysairaudesta tehtyjä tutkimuksia

    Havranek -- Balzaretti, Sveitsi 1980
Röntgentutkimuksessa kuvattiin 209 mäyräkoiraa ikähaitarilla 12-18 kuukautta. Koirista, joilla ilmeni kalkkeutumia, 79% sai myöhemmin eriasteisia selkäongelmia. Kuvatuista koirista tehtiin testiparituksia, ja jälkeläiset kuvattiin 12 kuukauden ikäisinä. Vaikka kummallakaan vanhemmista ei ollut kalkkeumia, jälkeläisistä kuitenkin 30%:lla havaittiin välilevyjen rappeutumista. Kun vanhemmista toinen oli "puhdas" ja toisella kalkkeutumia, jälkeläisistä jo 56%:lta löydettiin kalkkeutumia. Kun molemmilla vanhemmilla oli kalkkeutumia, jälkeläisistä 83%:lla oli niinikään kalkkeutumia.

Ball et al, USA 1982
Sukutaulututkimus 536 mäyräkoirasta, välilevysairautta esiintyi 19%:lla. Yhden sairaan uroksen 31 jälkeläisestä 61 %:lla (19 koiralla) oli välilevyongelmia.

Stigen, Norja 1991--1996
Röntgentutkimuksessa kuvattiin 327 mäyräkoiraa ikähaitarilla 12-18 kuukautta. Näistä 115 uusintakuvattiin viisi vuotta myöhemmin. Johtopäätökset: Mäyräkoirilla, joilla 12 kuukauden iässä on kalkkeutumia, on neljä kertaa suurempi riski saada selkäongelmia kuin koirilla, joilla rappeutumia ei vuoden iässä ole ilmennyt. Kalkkeutumia voi tulla lisää, mutta ne voivat myös kadota. Välilevysairaus on perinnöllinen.

Lappalainen & Laitinen, Suomi 1998
Röntgen- ja kyselytutkimus, jonka otoksena oli 221 pitkä- ja karkeakarvaista kääpiö- ja kaniinimäyräkoiraa, usein käytettyjen urosten jälkipolvea.174 (80%) koirasta saatiin palaute kyselyyn. 124 koiraa (79 pitkäkarvaista ja 45 karkeakarvaista ikähaitarilla 1-11 vuotta) röntgenkuvattiin. Kuvattujen määrä on 4,6 % vuosina 1988-1996 rekisteröidyistä rodun edustajista. Kuvatuista pitkäkarvaisista 76%:lla ja karkeakarvaisista 85%:lla ilmeni kalkkeutumia. Johtopäätös: kalkkeutumien lisääntyminen loppuu koiran vanhetessa.

Tanskalaisia tutkimuksia
Sukutaulututkimuksen otoksena 126 mäyräkoiraa 26 pentueesta, joista jokaisessa oli ainakin yksi selkävaivainen koira. Sairaiilla isillä ja isoisillä oli yliedustus, kun taas äidit ja isoäidit olivat yleensä terveitä. Kalkkeutumia löytyi eniten karkeakarvaisilta mäyräkoirilta (80% röntgenkuvatuista).
Tanskalaisen eläinlääkärin Vibeke F. Jensenin väitöskirja aiheesta on valmistunut. Se koostuu viidestä eri osatyöstä, joiden johtopäätökset ovat seuraavat:
- Eniten kalkkeutumia esiintyy 24-27 kuukauden iässä.
- Kohtuullinen liikunta vapaana ja portaiden kiipeäminen parantavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja edistävät siten välilevyjen terveyttä. Portaissa kulkeminen on kuitenkin riski niille koirille, joilla on jo selvästi kalkkeutuneet välilevyt.
- Välilevyjen kalkkeutuminen on perinnöllinen ominaisuus, jota voidaan merkittävästi vähentää jalostusvalinnoilla.
- Kalkkeutumat voivat iän myötä kadota, useimmiten pitkälle rappeutuneista välilevyistä. Oireeton katoaminen on osa etenevää rappeutumista.
- Nikamaepämuodostumat (mm. häntänikamien luutuminen ristiluuhun, yhteen kasvaneet nikamat, poikkeamat normaalista nikamamäärästä) ovat ilmeisesti perinnöllisiä, mutta eivät näyttäisi liittyvän välilevykalkkeutumiin.

Tanskalainen suositus on, että jalostukseen käytetään mieluiten koiria, joilla on 0-1 kalkkeutumaa, ja koiria, joilla on kalkkeutumia 4 tai enemmän ei pitäisi käyttää lainkaan. Sopiva kuvausikä on 24-42 kuukautta, jolloin kaikki kalkkeutumat ovat ehtineet kehittyä mutta eivät kadota.

Suomen ja Tanskan mäyräkoiraliitot tekevät yhteistyötä selkien kuvausohjelmasta tavoitteenaan yhtenäiset kuvausohjeet ja kuvien tulkinnat. Suomessa järjestetään joukkokuvauksia, ja kuvausohjeita omalla eläinlääkärillä kuvauttamista varten pyritään levittämään eläinlääkäreille kautta maan. Jalostussuosituksia ja mahdollisia -rajoituksia ei haluta antaa, ennen kuin kuvattuja koiria on riittävän paljon, jotta tilanne eri koko- ja karvanlaatumuunnoksissa on luotettavasti selvillä.

Seuraavassa kaaviossa on yhteenveto yleistilanteesta. Kuvattuja koiria on vielä niin vähän, että johtopäätöksien tekemistä on syytä välttää - lyhytkarvaisia pienoismäyräkoiria kaaviossa ei ole lainkaan, koska niitä on kuvattu alle kymmenen. (lähde: SML:n vuosikirjat, Mäyräkoiramme-lehti)

Lyhenteistä K0 tarkoittaa nollaa kalkkeutumaa, K1-K2 merkitsee lievää astetta eli kalkkeutumia on 1-2, K3-K4 kuvaa keskivaikeaa astetta ja kalkkeutumia on 3-4. K5> merkitsee vaikeaa astetta, jossa kalkkeutumia on viisi tai enemmän.
Katso myös pienoismäyräkoirista ylläpidettyä listaa Selkäkuvatut.

 
     

  Tällä tavoin siltä voi välttyä ... tai sitten ei  
  Nyrkkisääntö sanoo, että välilevytyrä johtuu 80-prosenttisesti perimästä ja 20-prosenttisesti ympäristötekijöistä. Perimään voidaan vaikuttaa jalostuksella, ympäristötekijöihin maltilla ja talonpoikaisjärjellä.
Ylipaino ja huono lihaskunto ovat omiaan lisäämään riskiä saada oireita ja heikentämään koiran toipumismahdollisuuksia. Hallitsematon pomppiminen, varomaton portaissa juoksentelu ja leikit, joissa juokseva koira joutuu tekemään äkkikäännöksiä, eivät nekään ole suositeltavia.
Oireiden ilmaantumisen riski-iäksi on määritelty 3-7 vuotta.
Mäyräkoiraharrastuksen "loogiseen epäloogisuuteen" kuuluu, että samalla kun yhtäällä pohditaan sohvilla ja portaissa hyppimisen riskejä, toisaalla kysellään neuvoja ja ohjeita mäyräkoirien agilityharrastukseen. Sohvalta alashyppäämistä ei pidetä suotavana, mutta ajoon pääseen mäyräkoiran koikkelehtimista yli kivien ja kantojen ei sen sijaan kyseenalaisteta. Liikunnalliset harrastukset toki kasvattavat lihaskuntoa, mutta niiden yhteydessä on syytä muistaa verryttely ja lihasten lämmittely ennen suoritusta. Aivan samoin kuin uransa lopettavan huippu-urheilijan myös aktiivikautensa jättävän mäyräkoiran on syytä "jäähdytellä".
 
    Koska taipumus välilevyjen varhaiseen kalkkeutumiseen on voimakkaasti perinnöllinen, mäyräkoiran pentu olisi aina hankittava vastuuntuntoiselta kasvattajalta, joka kykenee luotettavasti dokumentoimaan pennun taustan ja informoimaan ostajaa välilevysairauden esiintyvyydestä linjoissaan sekä varsinaisten ongelmien oireista ja hoidosta.  
     
    Tästä sen tunnistaa - ehkä...

    Selkäänsä aristava mäyräkoira seisoo selkä köyryssä, liikkuminen ei sitä huvita, ei myöskään hyppiminen tai portaissa kulkeminen. Sen takajalat saattavat hoiperrella. Nostettaessa se saattaa äännähtää kivusta.
Mutta koirien kipukynnys on erilainen - ei ole tavatonta, että takajalkojen kantokyky pettää ilman mitään merkillepantavia oireita.
Varman diagnoosin voi antaa vain eläinlääkäri.
 
     
    Jos se iskee...  
  Selkävaivoja epäillessäsi sijoita koira häkkiin ja tilaa välittömästi aika eläinlääkäriltä. Todella tuskaiselle koiralle voi antaa kipulääkettä, esim. lasten aspiriinia. Siitäkin huolimatta, että koira tuntuu voivan aspiriinin avulla paremmin, sitä ei pidä päästää häkistä - lääke on peittänyt kivun ja antaa koiralle väärän tunteen omasta olostaan. Liikkuminen voi aiheuttaa lisää vahinkoa.
Jos kotona on kyytabletteja, niiden sisältämästä kortisonista voi olla ensiapuna hyötyä, mutta asiasta on syytä neuvotella eläinlääkärin kanssa vastaanottoaikaa tilatessa.
 
    Lääkärin diagnoosin ja ennusteen perusteella ratkaisuvaihtoehtoja on periaatteessa kolme: lopetus ennusteeltaan toivottomassa tapauksessa, leikkaus ja ns. konservatiivinen hoito eli kuntoutus ilman leikkausta.
Raajojen halvaantumistapauksissa suositellaan poikkeuksetta leikkausta. Leikkauksen onnistumiseen vaikuttavat koiran syväheijasteiden aste ja se, kuinka nopeasti koira leikkauspöydälle saadaan. Leikkauksen jälkeistä kuntoutusta ei saa laiminlyödä.
Kuntoutus ilman leikkausta on pitkä ja kärsivällisyyttä vaativa tie, jolle on eduksi jatkuva läsnäolo ja oman koiransa perinpohjainen tunteminen.

     
    Kooste hoito- ja kuntoutuskeinoista  
  Koppilepo
2-6 viikkoa tapauksen vakavuuden ja kipuoireiden mukaan. Tarkoituksena on estää koiraa vahingoittamasta itseään ja antaa aikaa selkäydintä painavan turvotuksen laskemiselle. Koira pääsee kopista vain tarpeilleen ja lihasten hierontaa varten.
Leikkaus
Lopputulos on sitä parempi, mitä enemmän koiralla on jäljellä syväheijasteita ja mitä nopeammin (24-48 tunnin kuluessa) koira saadaan leikkauspöydälle halvausoireiden ilmettyä.
Hieronta ja liikeratojen ylläpito
Halvautuneen koiran raaja- ja selkälihasten kunto rappeutuu nopeasti. Asiaa voi estää hieromalla koiraa, kevyesti venyttämällä ja "pyöräilyttämällä" sen takaraajoja 10-15 minuuttia kerrallaan useita kertoja päivässä.
Akupunktio
Hermojen ja lihasten stimulointiin. Ei voi vahingoittaa koiraa. Helppo "kotiakupunktio" on koiran hännän pään, erittäin tehokkaan akupunktiopisteen, kevyt hieronta sormenpäällä.
Askelten tukeminen
Kun koira oma-aloitteisesti nousee jaloilleen ja yrittää askelia, sen liikkumista voidaan tukea nipistämällä hännänpäästä. Toinen vaihtoehto on käyttää vatsan alta kulkevaa vaatetta, esim. kaulaliinaa.
Kiropraktiikka ja fysioterapia
Pyydä suositusta eläinlääkäriltäsi.
Vesiterapia
Koska jokainen koira osaa uida, veteen laskettu koira ryhtyy automaattisesti tekemään uintiliikkeitä, myös halvaantuneilla takaraajoilla. Sopii terapiaksi erityisesti koirille, jotka pitävät uimisesta. Veden tulee olla lämmintä ja altaan riittävän iso.
Anna aikaa
Liikuntakykynsä menettäneet raajat eivät parane yön yli ihmeen kaupalla.
 
   

    "Kemiallisia" apuneuvoja

Kortisoni
Alkuvaiheen shokkihoito selkäydintä painavan turvotuksen laskemiseen. Lääkkeellä on sivuvaikutuksia.
Särkylääkkeet
Kivun lievitykseen. Miinuspuolella koiran aktiivisuuden kasvu, kun sen liikkumista haittaava kivun tunne vähenee tai katoaa.
B-vitamiini
Vesiliukoinen hermovitamiini hermoston yleiskunnon ylläpitoon.
C-vitamiini
Hyvä sellaisenaan yleiskunnon ylläpitäjäksi. Suositeltava on tavaranimellä Ester-C saatava valmiste (terveyskaupoista). C-vitamiini saattaa aiheutta kristallisoitumista virtsarakossa, mistä seurauksena ovat virtsakivivaivat. Ester-C:n oletetaan olevan vähemmän hapan, mutta todellisesta tehosta ja mahdollisten sivuvaikutusten puutteesta ei ole näyttöä.
Cartrophen
Yleensä suurten koirien nivelrikon ja reumatismin hoitoon tarkoitettu lääke, kohentaa nivelnesteen laatua ja määrää.
Homeopaattiset lääkkeet
Asiaan uskovien kannattaa turvautua alan asiantuntijaan oikeiden yhdistelmien löytämiseksi.
Karpalomehutiiviste
Auttaa estämään virtsatietulehduksia --olennaista, jos mäyräkoirahalvaus on "puuduttanut" myös koiran kyvyn virtsata itse.
Eldepryl
Ihmisten Parkinsonin tautiin kehitetty lääke, jonka vaikutuksia mäyräkoirahalvauksessa vaurioituneiden hermoratojen korjaantumiseen ei tarkkaan tunneta.
Ternimaito
Poppakonstilta kuulostava, mutta voisiko siitä haittaakaan olla.